Suomalaisen modernismin juurilla

Teksti: Eero Niinikoski
Kuvat: Amos Andersonin taidemuseo, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Alfred Kordelinin säätiö,

Prins Eugens Waldemarsudde

 

Neljä vuotta sitten perustettu Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys hallinnoi jäsentensä laajaa ja arvokasta taidekokoelmaa, joka käsittää yhteensä runsaat 5 000 pääasiassa suomalaisen taiteen teosta. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö on yksi kyseisen yhdistyksen perustajajäsenistä.


Yhdistyksen toinen laaja näyttely, Modernin kahdet kasvot, on parhaillaan esillä Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä. Näyttely esittelee suomalaista 1920- ja 1930-lukujen taidetta, jota Suomessa on harvoin ollut viime vuosina näytteillä.

Runsaasti mielenkiintoa herättäneen näyttelyn kuraattori Timo Valjakka korostaa, että maailmansotien välinen aika Suomen kuvataiteessa ei ollut tylsä, ahdistava ja ankea, vaan ristiriitainen ja kiehtova aikakausi, jonka vuosikymmeniin mahtui  paljon.

Helene Schjerfbeck (1862–1946)
Punaposkinen tyttö, 1927, öljy kankaalle, 55x47 cm,
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Moderni löytyy naamion takaa
Helsingin Sanomat toteaa näyttelyä koskevassa arvioinnissaan, että modernilla kuvataiteella oli Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla ainakin kahdet kasvot, koska se joutui hankalissa taloudellisissa ja poliittisissa oloissa naamioitumaan konservatiivisen ulkoasun taakse. Modernismi teki vasta tuloaan suomalaiseen kuvataiteeseen.

Tutkiessaan maailmansotien välistä aikaa suomalaisessa kuvataiteessa Valjakka on tehnyt mielenkiintoisen havainnon. Taiteilijat maalasivat mieluummin kesäistä maisemaidylliä kuin kaupunki- ja teollisuusaiheita. Uusien tyylisuuntien esiinmarssi alkoi Suomessa muotoilun ja arkkitehtuurin alueilla.

Näyttely osoittaa kuitenkin sen, että suomalaiset taiteilijat olivat hyvin perillä suuren maailman kulttuurielämän virtauksista. Useat taiteilijat opiskelivat Pariisissa ja Berliinissä, missä he tutustuivat mm. kubismiin ja surrealismiin aikakauden johtavien taiteilijoiden opastuksella.

Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen ensimmäinen laaja näyttely "Kuvia Suomesta – maa ja kansa" siirtyi Helsingistä Tukholmaan Prins Eugens Waldemarsudde -taidemuseoon vuodenvaihteessa 2009/2010. Näyttelyn teokset edustavat Suomen taiteen kultakautta 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun. Teokset kuvaavat Suomen maisemia ja kansan elämää. Näyttelyn avasi Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, joka kuvassa tutkii puolisonsa kuningatar Silvian kanssa Pekka Halosen maalausta.

     

Suuryhtiöt ja pankit auttoivat taiteilijoita

Vuoden 1929 suurta pörssiromahdusta seurannut lama vaikeutti myös taiteilijoiden asemaa Suomessa. Materiaaleista oli pulaa ja näyttelymahdollisuuksia oli niukasti. Tässä tilanteessa monet suuryhtiöt ja pankit tulivat taiteilijoiden avuksi ja lunastivat ja tilasivat taideteoksia kokoelmiinsa.

Modernin kahdet kasvot -näyttely esittelee lähes sata maalausta ja veistosta. Joukossa on teoksia, jotka eivät ole vielä koskaan aiemmin olleet julkisesti esillä. Taiteilijat edustavat aikakautensa parhaimmistoa Marcus Collinista Tyko Salliseen ja Wäinö Aaltosesta Helene Schjerfbeckiin. Mukana on lisäksi arvostettu suomalaisen kuvataiteen kultakauden veteraani Eero Järnefelt. Näyttely on avoinna 20.9.2010 saakka Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä.