Jaa
Metsä on kelpo sijoitus
Teksti: Tuovi Similä
Kuvat: Simo Hannelius, Pöyry Oyj
UPM tarjosi helmikuussa 2009 ostettavaksi kaikkiaan 30 000 hehtaaria metsäkohteita, joiden ostajiksi etsittiin pitkä- jänteiseen metsänomistukseen sitoutuvia yhteistyökumppaneita. Yksi tarjoukseen tart-tuneista oli metsään erikoistunut sijoitusrahasto Focus Global Forest FGF, jonka perustaja on Catellan hallinnoima Neue Vermögen AG. Catella on taloudelliseen neuvontaan ja omaisuudenhoitoon erikoistunut yhtiö, jolla on toimintaa 16 Euroopan maassa.
UPM:ltä ostetut 2 115 hehtaarin metsäalueet olivat sijoitusrahaston ensimmäinen hankinta. "UPM on ihanteellinen partneri meille, varsinkin näin toimintamme alkuvaiheessa. He tietävät, kuinka puuta käytetään optimaali- sesti ja kuinka metsiä hoidetaan," sanoo metsänhoitaja ja metsäkonsultti Ernst Dochnal. Hän on hallituksen ja johtajiston jäsen FGF Rautalampi Forest Holding -yhtiössä, joka on tätä tarkoitusta varten perustettu erillisyhtiö (SPV).
FGF:n tavoitteena on rakentaa tasapainoinen metsäsijoitussalkku, jossa on kohteita Pohjois-Euroopan lisäksi muun muassa Baltian maista sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Dochnalin mukaan portfolioon halutaan kohteita, jotka ovat maantieteellisesti, metsätyypiltään ja puulajeiltaan erilaisia. "Vuoden 2010 puoliväliin mennessä meillä pitäisi olla koossa noin 10 000 hehtaaria eri puolilta maailmaa. Tästä salkun kasvattamista jatketaan edelleen."
Turvallinen sijoitus
Miksi sijoittaa metsään eikä perinteisiin pörssiosakkeisiin? "On odotettavissa, että uusiutuvien raaka-aineiden kysyntä kasvaa. Uskomme myös, että tulevaisuudessa tuotteita, joita valmistetaan nyt öljystä, voidaan yhtä hyvin tehdä puusta," Dochnal perustelee. Jos metsät tulevat päästökaupan piiriin, rahaa voi tulla myös muustakin kuin puun myynnistä. Dochnal pitää metsiä turvallisena sijoituskohteena ihan historiallisestikin. Metsät kasvavat samalla tavalla oli maailmalla finanssikriisi tai ei, eivätkä hintaheilahtelut ole koskaan yhtä rajuja kuin osakemarkkinoilla.
Rahasto aikoo edetä nopeasti; kolmessa vuodessa 200 miljoonan euron sijoituksiin. Tuottotavoite on 5–6 prosenttia, ja siihen Dochnal uskoo yhtiön voivan päästä monipuolisella salkullaan, johon sisältyvät myös nopeasti kasvavat trooppiset istutusmetsät. Rahasto tähtää erittäin pitkäaikaisiin sijoituksiin, joiden aikahorisontti on vähintään 30 vuotta.
Ernst Dochnal
Metsät kasvavat samalla tavalla oli maailmalla finanssikriisi tai ei, eivätkä hintaheilahtelut ole koskaan yhtä rajuja kuin osakemarkkinoilla.
Valitse oikeat kumppanit
Dochnal paljastaa, että onnistuneen metsäsijoituksen peruspilari on yksinkertainen: valitse oikeat kumppanit.
"Kuka on neuvonantajasi, kuka löytää oikeat kohteet ja kenen kanssa teet metsänhoitosopimuksen? Nämä ovat olennaisia seikkoja. Oikean kumppanin valinnalla voit kontrolloida kustannuksia ja näin vaikuttaa metsäomaisuuden tuottoon."
Hyvänä esimerkkinä Dochnal pitää UPM:n kanssa tehtyä sopimusta, johon sisältyy myös metsänhoito. "Hankkimamme metsät ovat hyvin hoidettuja, ja uskomme, että metsänhoito jatkuu hyvänä, se on yhteinen etu."
METSÄ ON SUOMALAISILLE
TUOTTAVAA PERUSVARALLISUUTTA
Omistaminen ja metsiin sijoittamien on kannattavaa. Sen arviointi on vaikeaa, koska puuston kasvu on hidasta ja tulojen odotusajat ovat pitkiä. Kannattavassa metsätaloudessa puuta myydään hyvän metsänhoidon mukaan antamalla "rippunen taivaan linnuille" luontoarvoja kunnioittaen.
Kannattavuuden tunnuksena korko yhdistää kuin napanuora tulonodotukset omaisuuden markkina-arvoon. Sijoituksen sisäinen reaalinen korko kuvaa pääoman tulonansaintaa. Se on laskettu, kun metsätilan kauppahinta on tiedossa ja arvioidut nettotulot ja niiden odotusajat ennustetaan. Suomessa metsien kasvu tunnetaan hyvin ja puutavaran hintojen oletetaan vastaavan pitkän aikavälin tasoa.
Kannattavuus on sitä parempi, mitä puustoisemman tilan onnistuu löytämään markkinoilta. Suomen eteläpuoliskossa taimikkovaltaisen tilan ostaja voi odottaa sijoituksestaan 3–4 prosentin reaalista korkoa. Kun kohteen keskitilavuus kohoaa 60–100 kuutioon hehtaarilla, sijoitustuotto nousee 5–6 prosenttiin. Kaikkein puustoisimmista tiloista (yli 150 m³/ha) on odotettavissa 7–9 prosentin korko.
Metsätilojen markkinat ovat erikoiset. Vaikka yksityisiä metsänomistajia on lähes 400 000, myyntiin tulee vain 2 500 tilaa vuodessa. Omistus siirtyy pääosin sukulaisuuden kautta ja niitä on 85 prosenttia saannoista. Loput niistä ovat aitoja markkinaehtoisia kauppoja. Kauppaa käydään pääosin yksityisten välillä ja tilojen pinta-alat ovat pieniä, valtaosin alle 50 hehtaaria. Markkinoiden tarjonta painottuu vähäpuustoisiin tiloihin.
Tiedot ja tulokset perustuvat vuosien 2006–2007 yli 10 hehtaarin edustaviin 200 metsätilakauppaan, jotka poimittiin Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. Metsävaratiedot kerättiin tutkimusta varten Metsäntutkimuslaitoksessa.
Simo Hannelius
Kirjoittaja on Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija.