Energiamarkkinoiden muutokset heijastuvat kaikkeen yhteiskunnan toimintaan

ENERGIASSA RIITTÄÄ HAASTEITA

tekstit: Tuovi Similä
kuvat: Herman, UPM, Fingrid Oyj

 

Energia, etenkin sähkö, on otsikoissa lähes päivittäin. Energiataloudessa on käynnissä murros, ja ratkaisut jotka nyt tehdään, ovat kauaskantoisia ja vaikuttavat tulevienkin sukupolvien elämään.

Energiasektoriin vaikuttavat monet asiat: talouden taantuma ja sen jälkeinen, odotettavissa oleva energiakulutuksen kasvu sekä globaalit tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siinä avainasioita ovat ohjauskeinot uusiutuvan energian lisäämiseksi ja ydinvoiman lisärakentamiseen liittyvä päätöksenteko – siis päästöttömän energiantuotannon lisääminen.

Näiden lisäksi sähkön toimitusvarmuus on avainasia meille kaikille, jotka haluamme, että valot palavat ja myllyt pyörivät. EU:ssa ja sen naapurimaissakin on lisäksi käynnissä sähkömarkkinoiden avautuminen, mikä lisää kilpailua.

 

Päästöttömällä sähköllä on kysyntää, ja juuri näillä markkinoilla UPM aikoo kasvaa. "Kasvun mahdollisuuksia on monia: investoinnit, yhteisyritykset ja yritysostot," Anja Silvennoinen sanoo.

 

Sähkö haukkaa yhä isomman osan energiasta

Taloustaantuma pienentää sähkönkulutusta maailmanlaajuisesti tänä vuonna jopa 3,5 prosenttia, arvioi kansainvälinen energiajärjestö IEA. Suomessa luku on kymmenisen prosenttia viime vuoteen verrattuna. UPM:n energialiiketoiminta-alueen johtaja Anja Silvennoinen uskoo laskun olevan tilapäistä. "Sähkönkulutus palaa nousevalle käyrälle kunhan taloustilanne helpottuu."

Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta on kasvanut jatkuvasti, eikä ole odotettavissa, että sähkön tarve vähenisi tulevaisuudessakaan. Energiatehokkuus on lisääntynyt niin tuotantoprosesseissa, elektroniikassa kuin muissakin kotien laitteissa. Näitä laitteita vain on kodeissa entistä enemmän. Sähkönkulutusta lisäävät myös monet uudet ratkaisut, joilla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Näitä uusia sähköntarvitsijoita ovat esimerkiksi sähköautot sekä maa- ja ilmalämpöpumput, jotka korvaavat öljylämmitystä.

Vaikka metsäteollisuus on lopettanut tuotantolinjoja, uusia, pitemmälle jalostettuja tuotteita on tulossa tilalle. Nekin tarvitsevat sähköä. Metsäklusterin tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomessa uusien tuotteiden ja palveluiden arvo vuoteen 2030 mennessä. Esimerkki uusista innovaatioista metsäteollisuudessa on UPM:n suunnittelema biojalostamo, joka tarvitsee sähköä yhtä paljon kuin paperikone.

 

Vapaat sähkömarkkinat, mutta enemmän säätelyä

Euroopan sähkömarkkinoilla on menossa uusi aikakausi, kun markkinat avautuvat entistä laajemmin vapaalle kilpailulle. Sähköstä on tullut vapaasti liikkuva hyödyke EU:n alueella ja sen naapurimaissakin. Sähkömarkkinat eivät ole enää valtioiden sisäisiä, eikä enää voida puhua vain kansallisista ratkaisuista. Tosin sähköntuotanto lähellä sen kulutusta lisää toimitusvarmuutta, ja siksi on tärkeää varmistaa, että sähköntuotantoon voidaan investoida myös kotimaassa.

EU on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään ainakin 20 prosenttia ja lisäämään uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin kaikesta energiankäytöstä vuoteen 2020 mennessä. Tätä kehitystä edistämään EU:ssa on toteutettu ja suunnitteilla erilaisia ohjauskeinoja.

"Ohjauskeinoja uusiutuvan energian tukemiseksi on lukuisia ja osittain päällekkäisiä: päästökauppa, uusiutuvan energian tukeminen muun muassa syöttötariffeilla, verotuksen painopisteiden muuttuminen," Silvennoinen luettelee.

UPM:n – ja yleensäkin metsäteollisuuden huolenaiheena on, että puupohjaiselle sähköntuotannolle asetettaisiin samankaltainen syöttötariffi kuin tuulivoimalla on. Se johtaisi tilanteeseen, jossa jalostuskelpoinen puu päätyy poltettavaksi.

"Maailmassa tarvitaan paperia ja puutuotteita, ja on kansantaloudellisesti järkevintä valmistaa puusta ensin korkeamman lisäarvon tuotteita ja siinä ohessa biomassapohjaista energiaa niistä jakeista, jotka eivät sovellu jalostukseen," Silvennoinen sanoo.

Silvennoisen mielestä päästökauppa yksin riittää ohjauskeinoksi, ja se sinänsä jo edistää uusiutuvan energian kannattavuutta. "Puupohjaisen sähkön syöttötariffilla kehitystä ei viedä sen enempää kestävän biotalouden kuin kestävän energiataloudenkaan suuntaan," Silvennoinen toteaa.

Energiaverotus ja päästökauppa ovat myös osittain päällekkäisiä ohjauskeinoja. "Metsäteollisuus, joka vie tuotteensa globaaleille markkinoille, tuottaa 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Teollisuutta ei pitäisi rasittaa enää lisääntyvillä energiaveroilla tai tuulivoiman syöttötariffien rahoittamisella," Silvennoinen sanoo.

 

 

 

UPM aikoo kasvaa päästöttömän sähkön markkinoilla

UPM:n sähköntuotantokapasiteetti on 2 539 megawattia. "Se on hyvä pohja, jolle on mahdollisuus kasvattaa uutta liiketoimintaa," Silvennoinen toteaa. UPM tuo lisää tarjontaa ja uutta kilpailua pohjoismaisille sähkömarkkinoille.

Yli 65 prosenttia UPM:n sähköstä Suomessa on päästötöntä vesi- ja ydinvoimaa, ja loppukin on enimmäkseen biomassapohjaista tehtaiden vastapainevoimaa. Tuotantopaletti vastaa siis oivallisesti nyt esillä oleviin haasteisiin.

UPM on kantanut mallikkaasti oman kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yhtiö on ollut edelläkävijä uusiutuvan energian tuotannossa, ja investoinut siihen yli miljardi euroa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 1990 lähtien UPM on rakentanut Euroopan-tehtaittensa yhteyteen 12 modernia, puupohjaista polttoainetta hyödyntävää voimalaitosta, joista yhdeksän on Suomessa. Yksi uusi on parhaillaan rakenteilla. Vaikka UPM on Suomen suurin energiankäyttäjä, se tuottaa vain runsaan prosentin Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Päästöttömälle sähkölle riittää kysyntää, ja juuri näillä päästöttömillä sähkömarkkinoilla UPM haluaa kasvaa. "Kasvun mahdollisuuksia on monia: investoinnit, yhteisyritykset ja yritysostot," Silvennoinen luettelee. Ensimmäinen tiedossa oleva lisäys tulee vuonna 2012, kun Olkiluodon ydinvoimalan kolmas reaktori valmistuu. Olkiluodon voimalan omistaa Teollisuuden Voima Oy, jota UPM taas omistaa Pohjolan Voiman osuuksiensa kautta.

UPM haluaa myös olla mukana rakentamassa Olkiluotoon neljättä reaktoria, josta Teollisuuden Voima on jo jättänyt hakemuksen valtioneuvostolle. "Olkiluodon neljännen laitosyksikön mahdollistava periaatelupa lisäisi luottamusta siihen, että Suomi on jatkossakin houkutteleva investointi- ja kasvuympäristö sekä teollisuudelle että kotimaiselle energiateollisuudelle," Silvennoinen toteaa.

Ydinvoimahankkeiden lisäksi UPM tutkii aktiivisesti myös muita mahdollisuuksia rakentaa ja olla tuottamassa päästötöntä energiaa. "Biovoimalaitosten lisäksi UPM:llä on kokemusta niin tuulikuin vesivoimankin tuotannosta," Silvennoinen sanoo.