Päästötön ydinvoima on nopea ja taloudellinen tapa torjua ilmastonmuutosta

YDINVOIMAA HARKITAAN TAAS
tekstit: Vesa Puoskari and Tuovi Similä
kuvat: Herman, IAEA, UPM, Fingrid Oyj

 

Monissa maissa on kaivettu esiin jo kerran haudattuja ydinvoimasuunnitelmia. Energiantarve kasvaa maailmanlaajuisesti ja paineet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi pakottavat monet maat miettimään uudelleen energiaratkaisujaan. Ydinvoima on usein tehokkain ja kilpailukykyisin tapa tuottaa sähköä ilman päästöjä. Euroopassa on nyt 166 toimivaa reaktoria ja rakenteilla on kuusi reaktoria, joista yksi on Suomessa.

 

"Mielenkiinto ydinvoiman rakentamista kohtaan on kasvanut merkittävästi, mutta tässä vaiheessa en vielä puhuisi ydinvoiman renessanssista," linjaa kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n ydinenergiaosaston koordinaatioryhmän johtaja Alan McDonald .

Maailmalla on tällä hetkellä rakenteilla 52 ydinvoimalaa. "Viime vuonna alkoi kymmenen rakennustyömaata, mikä on suurin määrä vuosiin. Vaikka odotukset ydinvoiman lisäämisestä ovat kohonneet, ne eivät ole kuitenkaan vielä täysin toteutuneet," hän sanoo. Vuonna 1979 rakenteilla oli samanaikaisesti 233 laitosta, joten saman kaltaisiin huippuvuosiin on vielä matkaa.

"Korkeimpien ennusteidemme toteutuessa ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä saattaa jopa kaksinkertaistua nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Alhaisimman ennusteen mukaan tuotanto kasvaisi noin 25 prosenttia. Tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamiselle ei siis vielä ole merkittäviä pullonkauloja," McDonald sanoo.

Euroopassa uusista laitoshankkeista on keskusteltu muun muassa Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Bulgariassa. Hankkeita harkitsevat Sveitsi, Ranska sekä Iso-Britannia, ja Yhdysvaltoihin suunnitellaan jopa 20 uutta voimalaa. Myös Italia on käynnistämässä uudelleen ydinvoimaohjelmaansa suljettuaan laitoksensa Tshernobylin onnettomuuden jälkeen.

 

"Etenkin Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on etusijalla, vaikka ydinvoima onkin vain yksi osa ratkaisua," Alan McDonald sanoo.

 

Turvallisuus etusijalla

Ydinvoimaloissa turvallisuusajattelun lähtökohtana on estää reaktoreissa olevan radioaktiivisen aineen pääsy ympäristöön. Uusien voimaloiden turvallisuusjärjestelmien ansiosta vakavien onnettomuuksien todennäköisyys on vähentynyt minimiin. Käyttöön liittyvien ongelmien lisäksi järjestelmissä on otettu huomioon myös ulkoiset uhat, kuten suuret luonnonmullistukset ja terrorismi.

Ydinvoimaloiden turvallisuuskulttuuri kehittyy jatkuvasti. "Tshernobylin onnettomuuden seurauksena tehtiin paljon muutoksia. Tilastojen mukaan ydinvoiman käyttö on erittäin turvallista, mutta jatkuva parantaminen on tälläkin alalla toiminnan lähtökohta," McDonald toteaa.

Tshernobylin jälkeen monet länsimaat jäädyttivät ydinvoiman rakentamisen, ja muutamat valtiot päättivät toimivien reaktoreiden alasajosta. Rakentaminen jatkui pääasiassa Aasian maissa, kuten Kiinassa, Koreassa, Japanissa ja Taiwanissa, myös 80-luvun jälkeen. Suomessa rakentamaan päästiin 2000-luvun alussa.

 

Talouskriisi saattaa jarruttaa projekteja

Tällä hetkellä ydinvoima on usein tehokkain ja taloudellisin tapa tuottaa energiaa ilman kasvuhuonekaasupäästöjä. Motiivit ydinvoiman rakentamiseen vaihtelevat maittain. Kiinassa ydinvoimaa tarvitaan nopean talouskasvun tukemiseen, kun taas esimerkiksi Japanilla muut energiavaihtoehdot ovat vähissä.

Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen on ydinvoiman rakentamista tukeva argumentti. "Etenkin Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on etusijalla, vaikka ydinvoima onkin vain yksi osa ratkaisua," McDonald sanoo.

McDonald arvioi, että meneillään oleva talouskriisi saattaa hidastaa ydinvoimalaprojekteja. Muutamat maat, kuten Etelä-Afrikka, ovat viivästyttäneet rakennussuunnitelmiaan, ja jokunen yritys on pistänyt jäihin kaikki voimalaprojektinsa.

"Tähän mennessä viivytyksiä ei ole tullut niin paljon kuin etukäteen odotin, eikä kukaan ole lopullisesti perääntynyt päätöksistään. Mielestäni kasvuennusteemme ovat kohtuulliset, sillä ydinenergian kysyntään vaikuttavat tekijät, kuten ilmaston lämpeneminen ja energian tarjonnan turvaaminen, eivät katoa. Nämä ovat pidemmän aikavälin haasteita, joihin muutaman vuoden taloussyklit eivät vaikuta."

Parhaillaan valtioneuvoston käsiteltävänä on kolme uutta ydinvoimalahakemusta, joista yksi on TVO:n.Tätä kirjoitettaessa hallituspuolueet vääntävät kättä siitä, rakennetaanko Suomeen yksi, kaksi vai kolme ydinvoimalaa – vaiko ei yhtään.

Suomen teollisuus liputtaa ydinvoiman puolesta

Ydinvoimalla on merkittävä rooli UPM:n päästöttömän sähkön tuotannossa Suomessa. Kun Teollisuuden Voiman (TVO) kolmas reaktori valmistuu Olkiluotoon vuonna 2012, UPM saa käyttöönsä 468 megawattia sen kapasiteetista.

Olkiluodon kolmas ydinvoimala tuo helpotusta Suomen sähköntarpeeseen, mutta ei riittävästi.

Teollisuuden toiveena on, että perusvoiman lisätarve katettaisiin ydinvoimalla, mikä on selvästi edullisin päästötön vaihtoehto. "Uusi sähkökapasiteetti ei saisi perustua kalliisiin tuotantomuotoihin, joita on tuettu syöttötariffeilla," sanoo UPM:n Energia ja sellu -liiketoimintaryhmän johtaja Tapio Korpeinen.

Korpeisen mukaan lisää sähkökapasiteettia tarvitaan, koska talouden kohenemisen myötä myös energiankulutus kasvaa. Vaikka muun muassa metsäteollisuus on joutunut sulkemaan tehtaitaan, niiden mukana on poistunut myös sähköntuotantoa eikä pelkästään -kulutusta. "Jos halutaan, että tämän maan teollisuus aidosti uusiutuu, tarvitaan kilpailukykyistä sähköä," Korpeinen sanoo. Hän muistuttaa, että UPM:n kokoisessa yhtiössä uudenkin tuotannon täytyy olla mittakaavaltaan teollista, eikä näpertelyä.

Tehokasta, uutta perusvoimaa tarvitaan myös korvaamaan vanhoja hiilivoimaloita, joista monet ovat tulossa elinkaarensa päähän vuoden 2015 jälkeen. "Kolmas tärkeä syy sähkönkapasiteetin lisäykselle on, että Suomi on edelleen tuontisähkön varassa. Sähköä tuodaan Baltian maista ja Venäjältä, eikä tämä voi olla kestävä malli," Korpeinen sanoo.

 

"Jos halutaan, että tämän maan teollisuus aidosti uusiutuu, tarvitaan kilpailukykyistä sähköä," Tapio Korpeinen sanoo.

Kiinnostava investointikohde

UPM:lle kannattava, päästötön sähköntuotanto on myös mielenkiintoinen investointikohde. "Tuskin UPM enää Suomeen uusia sellutehtaita rakentaa, joten uusia isoja investointeja täytyy löytyä uusilta toimialoilta, olivat ne sitten biopolttoaineita tai energiantuotantoa. Ydinvoima on yksi looginen kohde UPM:lle," Korpeinen sanoo. Julkisessa keskustelussa usein unohtuu, että Olkiluodon ydinvoimala on täysin teollisuuden ja energiayhtiöitten rahoittama, eikä se ole tarvinnut yhteiskunnan tukea.

Parhaillaan valtioneuvoston käsiteltävänä on kolme uutta ydinvoimalahakemusta, joista yksi on TVO:n. Tätä kirjoitettaessa hallituspuolueet vääntävät kättä siitä, rakennetaanko Suomeen yksi, kaksi vai kolme ydinvoimalaa – vaiko ei yhtään.

"TVO on hankkeista paras, koska Olkiluodossa on olemassa valmis infrastruktuuri ja rakenteilla olevasta kolmannesta reaktorista on karttunut runsaasti kokemusta. Infraan sisältyy myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodon kallioperään, mikä sekin olisi maailmassa ainutlaatuista," Korpeinen toteaa.

Korpeinen korostaa, että ydinvoima yksin ei ole ainoa ratkaisu sähköntuotantoon, vaan kaikkia energiamuotoja tarvitaan. Teollisuudelle tärkeää on kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö. "Kymmenien vuosien kuluttua saattaa tulla läpimurtoja uusissa tuotantomuodoissa, jotka ovat paitsi päästöttömiä, myös kustannustehokkaita. Mutta tästä päivästä pitää päästä sinne asti."